Näin ei voi jatkua
12/3/2015
Köyhyyden
poistaminen ja tuloerojen tasaaminen ovat olleet pelkkää sanahelinää.
Hallituksen ja työmarkinajohtajien sopimuksella on tavallisten
työntekijöiden realipalkkoja alennettu samalla kun johtajat ovat saaneet
lisää. Lapsilisien leikkaus, eläkkeiden indeksien leikkaus ja
työmarkkinoilla yleistyneet 0-tuntisopimukset ja erilaiset
harjoittelijasopimukset merkitsevät, että yhä suurempi osa kansaa elää
ahdingossa. Leipäjonot kasvavat.
Nuorisotyöttömyys on ollut pitkään ongelma. Se piti tällä hallituskaudella korjata jopa presidentin mahtikäskyllä. Vuoden 2013 alusta otettiin käyttöön Nuorisotakuu, jonka piti taata kaikille alle 25-vuotiaille opiskelu- tai työpaikka. Vaan kuinka kävi? Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi syksyllä 2014 nuorisotakuun epäonnistuneen täysin. Ammatillisia kouluja ja lukioita aiottu jopa kokonaan lakkauttaa ja opetus keskittää yhä kauemmas nuorten asuinsijoilta. Suuret yksiköt tuovat lisäksi omat ongelmansa, jonka viranomaisetkin myöntävät.
Vanhustenhoito ja eläkeläisten asema ovat jo vuosia olleet kovassa alamäessä. Eläkkeiden indeksikorotusten vuosia jatkunut leikkaus ei riittänyt; siitäkin piti vielä supistaa. Nyt yli 100 000 eläkeläistä elää alle EU:n köyhyysrajan. Hallitus ja puolueet ovat kaikella voimalla ajaneet sitä, miten vanhustenhoito pitää muuttaa kotona hoitamiseksi, ja ns. laitokset ja vanhainkodit pitää ajaa alas. Sen seurauksena kymmenet tuhannet vanhukset elävät heikolla hoidolla kodeissaan, koska henkilökuntaa ei ole kunnissa lisätty laitosten purkamisesta huolimatta. Vanhusten määrä kasvaa ja samaan aikaan ko. palveluita yksityistetään. Kalliisiin hoitopaikkoihin ja maksettaviin yksityispalveluihin ei kansaneläkeläisen rahat riitä.
Perhepolitiikassa on tehty mahalaskuja moneen kertaan. Yksi niistä, joka koskee varsinkin köyhyydessä eläviä lapsiperheitä, on lapsilisien leikkaus. Nähtäväksi jää, tehdäänkö ko. leikkauksesta pysyvä, kuten tehtiin eläkkeiden indeksikorotusten puolittamisestakin. Kataisen hallitus vaati subjektiivinen hoito-oikeuden perumista alle 3-vuotiailta. Eduskunta kiemuroi sittemmin asiassa vaalien alla, mutta lapsiperheiden kustannuksella on tehty muita säästöjä. Vaalien jälkeen nähdään, nouseeko päivähoito-oikeus uudelleen leikattavaksi.
Demokratia hukkuu yhä pahempaan suohon. Kaatunut Sote-hanke oli viemässä kuntien päätösvallan kauas kuntapäättäjien vallasta. Päätöksentekoa esitettiin harvoille suurpuolueiden edustajilla ja virkamiehille. Päätöksenteko ja palvelut ovat karannut kymmenissä kuntaliitoksissa jo uusien suurkuntien keskustoihin. Se on keskittänyt niin vallan kuin palvelut käytännössä harvojen oikeudeksi. Palveluja lopetetaan ja leikkauksia tehdään kunnissa vastoin kuntalaisten mielipiteitä.
Verotus suosii yhä selvemmin suurituloisia, osake- ja pörssiyhtiöitä. Kun yrityksille annettiin ns. yhteisöverohelpotukset, merkitsi se tulonsiirtoa elinkeinoelämälle valtion kassasta 870 miljoonaa. Samaan aikaan korotettiin arvonlisäveroa. Maksamme sitä ruoasta, lääkkeistä ja kaikesta tarpeellisesta ilman, että se heilauttaa suurituloisten elämää. ALV:n nosto haittaa myös pienyrittäjiä, joista monet ovatkin joutuneet vaikeuksiin.
Nuorisotyöttömyys on ollut pitkään ongelma. Se piti tällä hallituskaudella korjata jopa presidentin mahtikäskyllä. Vuoden 2013 alusta otettiin käyttöön Nuorisotakuu, jonka piti taata kaikille alle 25-vuotiaille opiskelu- tai työpaikka. Vaan kuinka kävi? Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi syksyllä 2014 nuorisotakuun epäonnistuneen täysin. Ammatillisia kouluja ja lukioita aiottu jopa kokonaan lakkauttaa ja opetus keskittää yhä kauemmas nuorten asuinsijoilta. Suuret yksiköt tuovat lisäksi omat ongelmansa, jonka viranomaisetkin myöntävät.
Vanhustenhoito ja eläkeläisten asema ovat jo vuosia olleet kovassa alamäessä. Eläkkeiden indeksikorotusten vuosia jatkunut leikkaus ei riittänyt; siitäkin piti vielä supistaa. Nyt yli 100 000 eläkeläistä elää alle EU:n köyhyysrajan. Hallitus ja puolueet ovat kaikella voimalla ajaneet sitä, miten vanhustenhoito pitää muuttaa kotona hoitamiseksi, ja ns. laitokset ja vanhainkodit pitää ajaa alas. Sen seurauksena kymmenet tuhannet vanhukset elävät heikolla hoidolla kodeissaan, koska henkilökuntaa ei ole kunnissa lisätty laitosten purkamisesta huolimatta. Vanhusten määrä kasvaa ja samaan aikaan ko. palveluita yksityistetään. Kalliisiin hoitopaikkoihin ja maksettaviin yksityispalveluihin ei kansaneläkeläisen rahat riitä.
Perhepolitiikassa on tehty mahalaskuja moneen kertaan. Yksi niistä, joka koskee varsinkin köyhyydessä eläviä lapsiperheitä, on lapsilisien leikkaus. Nähtäväksi jää, tehdäänkö ko. leikkauksesta pysyvä, kuten tehtiin eläkkeiden indeksikorotusten puolittamisestakin. Kataisen hallitus vaati subjektiivinen hoito-oikeuden perumista alle 3-vuotiailta. Eduskunta kiemuroi sittemmin asiassa vaalien alla, mutta lapsiperheiden kustannuksella on tehty muita säästöjä. Vaalien jälkeen nähdään, nouseeko päivähoito-oikeus uudelleen leikattavaksi.
Demokratia hukkuu yhä pahempaan suohon. Kaatunut Sote-hanke oli viemässä kuntien päätösvallan kauas kuntapäättäjien vallasta. Päätöksentekoa esitettiin harvoille suurpuolueiden edustajilla ja virkamiehille. Päätöksenteko ja palvelut ovat karannut kymmenissä kuntaliitoksissa jo uusien suurkuntien keskustoihin. Se on keskittänyt niin vallan kuin palvelut käytännössä harvojen oikeudeksi. Palveluja lopetetaan ja leikkauksia tehdään kunnissa vastoin kuntalaisten mielipiteitä.
Verotus suosii yhä selvemmin suurituloisia, osake- ja pörssiyhtiöitä. Kun yrityksille annettiin ns. yhteisöverohelpotukset, merkitsi se tulonsiirtoa elinkeinoelämälle valtion kassasta 870 miljoonaa. Samaan aikaan korotettiin arvonlisäveroa. Maksamme sitä ruoasta, lääkkeistä ja kaikesta tarpeellisesta ilman, että se heilauttaa suurituloisten elämää. ALV:n nosto haittaa myös pienyrittäjiä, joista monet ovatkin joutuneet vaikeuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti