VANHUSPALVELULAIN MUUTOKSET JA PERUSTUSLAKI

Rikottiinko perustuslakia vanhuspalvelulain muutoksella

Suomen perustulaki määrittää kansalaisen oikeudesta sosiaaliturvaan, johon myös vanhuspalvelut kuuluvat, ensimmäisessä momentissaan seuraavaa: (2. luku 19 § 1, mom.)” Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.....
Vanhuspalvelulaissa, jonka eduskunta vahvisti alunperin 28.2. 2012, mainitaankin perustulain kirjainta seuraten seuraavaa: ( 3. luku §14 mom.1) ” Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla.” Eduskunta päätti tuolloin, että vuoden kuluttua laki otetaan uudelleen tarkastelun kohteeksi mm. hoitajamitoitukseen liittyen. Siihen ei kuitenkaan puututtu lainkaan, vaikka mitoitus eui vastannut eduskunnan aiempaa päätöstä.
Sen sijaan joulun alla 16.12. 2014 maamme eduskunta muistikin laitoshoitoa tarvitsevia vanhuksia äänin 171- 20 mielenkiintoisella tavalla. Käsittelyssä muutettiin lakia kohdasta §14 lisäämällä siihen kohdan 14 a §, jossa määritetään pitkäaikaiseen hoitoon pääsy uudelleen. Sen mukaan huomioidaan vain lääketieteelliset tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liityvät kriteerit. Vanhuspalvelulain 14§:ää muutettiin tässä siis niin, että arvokas elämä poistui laitoshoitoon hyväksymisen kriteerinä kokonaan ja jäljelle jäivät vain ”lääketieteelliset perusteet ja asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet”.

Kyseinen uusi muotoilu kuuluu 14 a § (30.12.2014/1351) ” Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.” Tässä eduskunta vesitti vanhuspalvelulain alkuperäisen tarkoituksen, joka oli kirjattu ihmisarvoiseen vanhenemiseen liittyvänä kriteerinä. Mikä oleellista, se samalla syrjäyttää myös perustulain kirjauksen oikeudesta ihmisarvoiseen elämään ja huolenpitoon!

Eduskunnassa oli taannoin vauhdilla menossa läpi SOTE-laki, joka oli myös selvästi ristiriidassa perustulain kanssa. Siihen oikeusoppineet ja perustuslakivaliokunta puuttuivat. Kyse oli siksi suuresta asiata. Mutta onko vanhustenhoidon osalta vähäpätöisempää, jos sen palveluja määrittävässä laissa rikotaan perustuslakia? Miten asia olisi lain laatijlata voinut jäädä huomaamatta tältä osin, vaikka monet tahot lähettivat lausuntonaan huomautuksen siitä, miten muutos heikentää vanhuksen asemaa. Eikö lain laatijan tule aina katsoa myös sitä, mitä näinkin keskeisessä asiassa kuin paljon puhutussa vanhustenhoidossa toteutuu perustuslaki? Mikä lienee eduskunnan